Patogeenit, rikkakasvit ja selkärangattomat aiheuttavat merkittäviä viljeltyjen kasvien menetyksiä maailmanlaajuisesti. Kasvinsuojelu on tarpeen viljelykasvien suojelemiseksi. Sen arvo ja hyöty korostuvat maa- ja metsätaloudelle sekä puutarhaviljelylle erityisesti vähentämällä satomenetyksiä ja varmistamalla viljelykasvien laadun. Siitä on myös merkittävää kokonaishyötyä yhteiskunnalle: edistää maa-, metsä- ja puutarhatalouden yritystilojen tulojen turvaamista ja siten myös työpaikkojen turvaamista maaseutualueilla. Se on tärkeä tekijä tehostettaessa kasvintuotantoa avomaalla ja varmistettaessa näiden tuotteiden vaarattomuus terveyden kannalta.
Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan vuoden 2006 teemakohtaisen strategian pohjalta luotiin uusi torjunta-aineiden hyväksymistä ja valvontaa koskeva lainsäädännöllinen kehys. Osana tätä strategiaa annettiin 21. lokakuuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia sekä edistämällä integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, käyttöä.
Komissio on seurannut tiiviisti torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden tasolla. Huomattavaa edistystä on tapahtunut, ja nykyisin kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansalliset toimintasuunnitelmansa. Arvioinnin tuloksista käy kuitenkin ilmi, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin nojalla, niiden täydellisyydessä ja kattavuudessa on suuria eroja, ja jäsenvaltioiden olisi parannettava suunnitelmiaan, kuten esimerkiksi mitattavissa olevia tavoitteita, jotta saadaan selkeä kuva torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanon laajuudesta.
Erityistä kiinnostusta ja tavoitteita painotetaan integroidun torjunnan periaatteiden ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, soveltamiseen ja arviointiin, jotta voidaan vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä. Jäsenvaltiot eivät ole vielä asettaneet selkeitä kriteerejä sen varmistamiseksi, että kaikki ammattimaiset käyttäjät panevat integroidun torjunnan yleiset periaatteet täytäntöön. Integroidun torjunnan periaatteiden noudattamista yksittäisten viljelijöiden tasolla ei valvota järjestelmällisesti.
Kestävän käytön käytäntöjen ja direktiivin säännösten täytäntöönpanon parantaminen, politiikan ja suuntaviivojen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden koulutus, valvonnan seuranta- ja raportointitoimet ovat keskeisiä ja EY:n toimien ensisijaisia tavoitteita.
BTSF:n integroitua tuholaistorjuntaa koskevan koulutusohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:
- Ajantasaistettu torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annetun direktiivin 2009/128/EY kaikista näkökohdista keskittyen integroituun tuholaistorjuntaan (IPM), jonka tavoitteena on parantaa integroidun torjunnan käsitteen ja integroidun torjunnan järjestelmien ymmärtämistä siten, että kehitetään perusteita integroidun torjunnan täytäntöönpanon arvioimiseksi tilatasolla.
- Lisätä tietämystä torjunta-aineiden kestävästä käytöstä ja strategioista.
- Lisätä tietämystä asiaan liittyvästä oikeudellisesta kehyksestä ja vaatimuksista kiinnittäen erityistä huomiota integroidun torjunnan erityistoimenpiteisiin ja -määräyksiin.
- Kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuuden lisääminen.
- Tunnistetaan puutteet, vaikeudet ja haasteet, kuten mitattavissa olevien tavoitteiden parantaminen.
- Parannetaan integroidun torjunnan periaatteiden soveltamiseen ja arviointiin liittyvää tietämystä ja resursseja.
- Integroidun torjunnan vaatimustenmukaisuuden parantaminen yksittäisten viljelijöiden tasolla.
Koulutuksen erityistavoitteet:
Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:
- Oikeudellinen kehys vaatimukset
- Jäsenvaltiot vertasivat täytäntöönpanoa, strategioita ja toimenpiteitä, tietämyksen jakamista ja parhaita käytäntöjä.
- Integroidun tuholaistorjunnan periaatteet, käytännöt ja menetelmät.
- Jäsenvaltioiden lähestymistavat, tietämyksen vaihto ja parhaat käytännöt.
- Integroidut tuholaistorjuntajärjestelmät ja tuholaistorjuntamenetelmät tiettyjä asiaankuuluvia viljelykasveja/ryhmiä varten integroidun torjunnan ohjeiden mukaisesti.
- Integroidun tuholaistorjunnan arviointi tilatasolla: käytännöt, tarkastusmenettelyt, tarkistuslistat.
- Toimivaltaisten keskusviranomaisten edustajat, jotka osallistuvat toimintapolitiikkojen kehittämiseen, ohjeiden/ohjeiden laatimiseen kansallisella tasolla, mukaan lukien lajikohtaiset integroidun tuholaistorjunnan ohjeet, valvonta- ja raportointitoimien koordinointi.
- Maakuntien/alueellisten/paikallisten toimivaltaisten viranomaisten edustajat, jotka osallistuvat viralliseen valvontaan tilatasolla (kasvinsuojelu-/kasvinsuojeluviranomaiset, maksajavirastot ja/tai valvonta-/sertifiointielimet).
- Tutkimuslaitosten ja demonstraatiotilojen edustajat.
| Istunto | Aloituspäivä | Päättymispäivä | Kaupunki | Valtio |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 27/06/2022 | 30/06/2022 | Ateena | Kreikka |
| 2 (lykätty istunto) | 12/09/2022 | 15/09/2022 | Krakova | Puola |
| 3 | 17/10/2022 | 20/10/2022 | Ateena | Kreikka |
| 4 | 14/11/2022 | 17/11/2022 | Malaga | Espanja |
| 5 | 12/12/2022 | 15/12/2022 | Delft | Alankomaat |
| 7 | 13/03/2023 | 16/03/2023 | Malaga | Espanja |
| 8 | 17/04/2023 | 20/04/2023 | Bolognan | Italia |
| 9 | 26/06/2023 | 29/06/2023 | Berliini | Saksa |
| 10 | 12/06/2023 | 15/06/2023 | Toulouse | Ranska |
| 11 | 16/10/2023 | 19/10/2023 | Krakova | Puola |
| 12 | 21/11/2023 | 24/11/2023 | Madrid | Espanja |
| 13 | 11/12/2023 | 14/12/2023 | Amsterdam | Alankomaat |
| 14 | 18/03/2024 | 21/03/2024; | Bari | Italia |
| 15 | 06/05/2024 | 09/05/2024 | Krakova | Puola |
| 16 | 17/06/2024 | 20/06/2024 | Riika | Latvia |
