Taudinaiheuttajat, rikkaruohot ja selkärangattomat aiheuttavat merkittäviä viljeltyjen kasvien menetyksiä maailmanlaajuisesti. Kasvinsuojelu on välttämätöntä viljelykasviemme suojelemiseksi. Se osoittaa arvonsa ja hyötynsä maa- ja metsätaloudelle sekä puutarhaviljelylle erityisesti vähentämällä satohävikkiä ja turvaamalla viljelykasvien laadun. Siitä on myös huomattavaa yleistä hyötyä yhteiskunnalle: myötävaikuttaa yritystilojen tulojen turvaamiseen maa-, metsä- ja puutarhataloudessa ja siten myös työllisyyden turvaamiseen maaseutualueilla. Se on tärkeä tekijä tehostettaessa kasvintuotantoa avomaalla ja varmistettaessa näiden tuotteiden vaarattomuus terveyden kannalta.

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva vuoden 2006 teemakohtainen strategia johti torjunta-aineiden hyväksymistä ja käyttöä koskevaan uuteen lainsäädäntökehykseen. Osana tätä strategiaa annettiin 21. lokakuuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY (nimeltään torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi), jossa vahvistetaan yhteisön politiikan puitteet torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia sekä edistetään integroidun tuholaistorjunnan ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, käyttöä.

Komissio on seurannut tiiviisti torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden tasolla. Edistystä on tapahtunut huomattavasti, ja nykyään kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansalliset toimintasuunnitelmansa. Arvioinnin tuloksista käy kuitenkin ilmi, että torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpano jäsenvaltioissa osoittaa, että niiden kattavuudessa ja kattavuudessa on suuria eroja, ja jäsenvaltioiden olisi parannettava suunnitelmiaan esimerkiksi sisällyttämällä niihin mitattavissa olevia tavoitteita, jotta saadaan selkeä kuva torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanon laajuudesta.

Erityistä kiinnostusta ja tavoitteita kohdistuu integroidun torjunnan periaatteiden ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen tai tekniikoiden, kuten torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen, soveltamiseen ja arviointiin, jotta voidaan vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä. Jäsenvaltiot eivät ole vielä asettaneet selkeitä kriteerejä sen varmistamiseksi, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Integroidun torjunnan periaatteiden noudattamista yksittäisten viljelijöiden tasolla ei tarkasteta järjestelmällisesti.

Jotta voidaan edetä kohti kestävän käytön käytäntöjen ja direktiivin säännösten parempaa täytäntöönpanoa, politiikkojen ja suuntaviivojen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden koulutusta sekä valvonnan seurantaa ja raportointia pidetään keskeisenä tietullina ja EY:n toimien ensisijaisena tavoitteena.

BTSF:n integroidun tuholaistorjunnan koulutusohjelman (SUD)  yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

  • Ajantasaistettu torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY kaikkien näkökohtien osalta keskittyen integroituun tuholaistorjuntaan, jonka tavoitteena on parantaa integroidun tuholaistorjunnan käsitteen ja integroidun tuholaistorjunnan järjestelmien ymmärtämistä ja edetä kohti integroidun tuholaistorjunnan täytäntöönpanon arviointiperusteiden kehittämistä maatiloilla.
  • Koulutuksen erityistavoitteet:

    • Lisätään tietämystä torjunta-aineiden kestävästä käytöstä ja strategioista.
    • Lisätään tietämystä asiaan liittyvästä oikeudellisesta kehyksestä ja vaatimuksista keskittyen erityisesti integroidun tuholaistorjunnan erityistoimenpiteisiin ja -säännöksiin.
    • Tehostetaan kansallisten toimintasuunnitelmien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.
    • Puutteiden, vaikeuksien ja haasteiden, kuten mitattavissa olevien tavoitteiden parantamisen, tunnistaminen.
    • Parannetaan integroidun torjunnan periaatteiden soveltamista ja arviointia koskevaa tietämystä ja resursseja.
    • Parannetaan integroidun tuholaistorjunnan noudattamista yksittäisten viljelijöiden tasolla.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

  • Oikeudellinen kehys: vaatimukset.
  • Jäsenvaltiot vertailivat täytäntöönpanoa, strategioita ja toimenpiteitä, tietämyksen jakamista ja parhaita käytäntöjä.
  • Integroidun tuholaistorjunnan periaatteet, käytännöt ja menetelmät.
  • Jäsenvaltioiden lähestymistavat, tietämyksen vaihto ja parhaat käytännöt.
  • Integroidut tuholaistorjuntajärjestelmät ja tuholaistorjuntamenetelmät tietyille asiaankuuluville viljelykasveille/ryhmille integroidun tuholaistorjunnan suuntaviivojen mukaisesti.
  • Integroidun tuholaistorjunnan arviointi maatiloilla: käytännöt, tarkastusmenettelyt, tarkistuslistat.
  • toimivaltaisten keskusviranomaisten edustajat, jotka osallistuvat politiikkojen kehittämiseen, ohjeiden/suuntaviivojen laatimiseen kansallisella tasolla, mukaan lukien viljelykasvikohtaiset integroidun torjunnan suuntaviivat sekä valvonta- ja raportointitoimien koordinointi.
  • Maatilatason viralliseen valvontaan osallistuvien maakuntien/alueiden/paikallisten toimivaltaisten viranomaisten edustajat (kasvinterveys-/kasvinsuojeluviranomaiset, maksajavirastot ja/tai valvonta-/sertifiointielimet).
  • Tutkimuslaitosten ja esittelytilojen edustajat.
Istunto Alkamispäivä Päättymispäivä Kaupunki Maa
1 27/06/2022 30/06/2022 Ateena Kreikka
2 (lykätty istunto) 12/09/2022 15/09/2022 Krakova Puola
3 17/10/2022 20.10.2022 Ateena Kreikka
4 14/11/2022 17/11/2022 Malaga Espanja
5 12/12/2022 15/12/2022 Delft Alankomaat
7 13/03/2023 16/03/2023 Malaga Espanja
8 17/04/2023 20/04/2023 Bologna Italia
9 26/06/2023 29/06/2023 Berliini Saksa
10 12/06/2023 15/06/2023 Toulouse Ranska
11 lokakuuta 2023 lokakuuta 2023 Krakova Puola
12 21/11/2023 24/11/2023 Madrid Espanja
13 11/12/2023 14/12/2023 Amsterdam Alankomaat
14 18.3.2024 21.3.2024; Bari Italia
15 6.5.2024 9.5.2024 Krakova Puola
16 17.6.2024 20.6.2024 Riika Latvia