Kasvinsuojeluaineet ja biosidit

BTSF:n integroidun tuholaistorjunnan koulutusohjelman (SUD) yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

• Ajantasaistettu torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY kaikkien näkökohtien osalta keskittyen integroituun tuholaistorjuntaan, jonka tavoitteena on parantaa integroidun tuholaistorjunnan käsitteen ja integroidun tuholaistorjunnan järjestelmien ymmärtämistä ja edetä kohti integroidun tuholaistorjunnan täytäntöönpanon arviointiperusteiden kehittämistä maatiloilla.

Koulutuksen erityistavoitteet:

• Lisätään tietämystä torjunta-aineiden kestävästä käytöstä ja strategioista.
• Lisätään tietämystä asiaan liittyvästä oikeudellisesta kehyksestä ja vaatimuksista keskittyen erityisesti integroidun tuholaistorjunnan erityistoimenpiteisiin ja -säännöksiin.
• Tehostetaan kansallisten toimintasuunnitelmien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.
• Puutteiden, vaikeuksien ja haasteiden, kuten mitattavissa olevien tavoitteiden parantamisen, tunnistaminen.
• Parannetaan integroidun torjunnan periaatteiden soveltamista ja arviointia koskevaa tietämystä ja resursseja.
• Parannetaan integroidun tuholaistorjunnan noudattamista yksittäisten viljelijöiden tasolla.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1 – Yleiset lähestymistavat riskien arviointiin: vaarojen ja riskien välinen ero ja torjunta-aineiden riskinarviointiin perustuva lähestymistapa, vaikutusten arviointi muihin kuin torjuttaviin organismeihin, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys, riskien luonnehdinnan merkitys.

• Yleiset lähestymistavat ja nykyinen tietämys päätepisteiden ja muiden sellaisten kriteerien määrittelemiseksi, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, joka voi ilmaista vaikutuksen ihmisiin ja muihin kuin torjuttaviin organismeihin.
• Yleiset lähestymistavat kemiallisiin, fysikaalisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat kemiallisen ja nykytietämyksen tilaan multimedian kohtalomalleista, jotta voidaan määritellä ja ymmärtää torjunta-aineen vaikuttavan aineen kohtalo ja käyttäytyminen ja ennustaa pitoisuus maaperän ilmassa ja vedessä (altistuminen).

Moduuli 2 – Torjunta-aineiden riskinarviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta tuholaistorjunnasta ja käytettävissä olevista eri menetelmistä sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).

• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyissä kansallisella tasolla sovelletuista riskinarviointimenetelmistä tehdään analyysi ja vaihdetaan tietoja.
• Kurssille osallistumisen vahvistamisen jälkeen osallistujia pyydetään vastaamaan kouluttajien henkilöstön tästä aiheesta laatimaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen rajoista.

Moduuli 3 – Sovellettava altistuksen hienosäätö- ja vähentämistoimenpide.

• Mahdollisuus tarkentaa mallinnusoletuksia konservatiivisista maksukyvyttömyysparametreista realistisempiin olosuhteisiin.
• Mallien ja paikkatietojärjestelmien (GIS) integrointi menettelyn parempaa kalibrointia sekä altistumisen ennustamisen ja riskinarvioinnin validointia varten.
• turvallisen käytön saavuttamiseksi riskinarvioinnissa sovelletun pääasiallisen lieventävän toimenpiteen riskinvähennysaste ja yhteys MAgPie-arviointiin.
• MAgPien lieventävien toimenpiteiden kartoitus, niiden tehokkuuden arviointi ottaen huomioon useamman kuin yhden lieventävän toimenpiteen lisävaikutus, Euroopan maissa kehitettyjen ja toteutettujen välineiden moninaisuus sekä niiden sääntelykehysten määrä, joihin ne liittyvät tai joiden kanssa ne voivat olla päällekkäisiä.
• Kehitetään analyysi ja tietojenvaihto lieventävien toimenpiteiden sovellettavuudesta eri yhteyksissä. Esitellään tapaustutkimus ja järjestetään työryhmä analysoimaan erilaisia tilanteita eri kontekstissa ja kulttuurissa.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1

• Yleiset lähestymistavat riskien arviointiin. Vaaran ja riskin välinen ero ja riskinarviointiin perustuva lähestymistapa: vaikutusten arviointi, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys, riskien luonnehdinnan merkitys.
• Yleiset lähestymistavat päätepisteiden määrittämiseen ja muut kriteerit, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, joka voi ilmaista vaikutuksen ihmiseen.
• Yleiset lähestymistavat kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittelemiseen, jotta saadaan käsitys torjunta-aineen vaikuttavan aineen vaiheista ja käyttäytymisestä sekä kemikaalien liikkumisesta ja jotta voidaan ennustaa pitoisuus (altistuminen) eri ympäristön osissa sen jakautumisen jälkeen.
• Erot pistekuormituksen ja hajakuormituksen välillä.

Moduuli 2

• Torjunta-aineiden riskinarviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta tuholaistorjunnasta ja käytettävissä olevista erilaisista menetelmistä sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).
• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyissä kansallisella tasolla sovelletuista riskinarviointimenetelmistä tehdään analyysi ja vaihdetaan tietoja.
• Kurssille osallistumisen vahvistamisen jälkeen osallistujia pyydetään vastaamaan kouluttajien henkilöstön tästä aiheesta laatimaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen rajoista.

Moduuli 3

• Ihmisten altistumisen arviointi ja lieventävät toimenpiteet eri kohteiden osalta.
• Mahdollisuus tarkentaa mallinnusoletuksia konservatiivisista maksukyvyttömyysparametreista realistisempiin olosuhteisiin.
• Kuluttajille aiheutuvan riskin arviointia koskevat yleiset lähestymistavat, tietämyksen nykytila ja välineet.
• Torjunta-aineiden työperäisen altistumisen arviointia koskevat yleiset lähestymistavat, nykyinen tietämys ja ennaltaehkäisyä ja suojelua koskevat näkymät, torjunta-aineiden torjunta-aineiden torjuntavälineet mukaan luettuina. Eri altistuslähteiden arviointi ja menettelyt laillista ja turvallista käyttöä varten:
• Kasvinsuojeluaineiden varastointi ja käsittely, seoksen valmistus, säiliöiden ja laitteiden pesu käsittelyn jälkeen, jäteveden ja pakkausten hävittäminen maatilan elinkaaren hallinnan ja MagPie-toimenpidepaketin mukaisesti, jos niitä on saatavilla.
• Yleisnäkemys muusta kuin työperäisestä altistuksesta. Kestävää käyttöä koskevan direktiivin seurauksena jäsenvaltioiden on kehitettävä erityistoimenpiteitä, joilla minimoidaan myös muu kuin työperäinen altistuminen muille torjunta-aineille kuin kuluttajille. EFSAn malli ja tiedelautakunnan äskettäin antama tieteellinen lausunto torjunta-aineille altistumista ja terveysvaikutuksia koskevien epidemiologisten tutkimusten kirjallisuuskatsausta koskevan ulkoisen tieteellisen raportin havaintojen seurannasta esitellään ja niistä keskustellaan.
• Torjunta-aineiden merkintöjen lukeminen ja merkintöjen lieventävien toimenpiteiden arviointi, turva- ja riskilausekkeet.