Kasvinsuojeluaineet ja biosidit

BTSF:n integroidun tuholaistorjunnan koulutusohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

• Ajantasainen torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY kaikkien näkökohtien kanssa keskittyen integroituun tuholaistorjuntaan, jonka tavoitteena on parantaa integroidun tuholaistorjunnan käsitteen ja integroidun tuholaistorjunnan järjestelmien ymmärtämistä ja edetä kohti kriteerien kehittämistä integroidun tuholaistorjunnan täytäntöönpanon arvioimiseksi maatiloilla.

Koulutuksen erityistavoitteet:

• Lisätään tietämystä torjunta-aineiden kestävän käytön kontekstista ja strategioista.
• Lisätään tietämystä asiaan liittyvästä oikeudellisesta kehyksestä ja vaatimuksista keskittyen erityisesti integroidun torjunnan erityistoimenpiteisiin ja -määräyksiin.
• Tehostetaan kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa.
• Puutteiden, vaikeuksien ja haasteiden tunnistaminen, kuten mitattavissa olevien tavoitteiden parantaminen.
• Parannetaan integroidun torjunnan periaatteiden soveltamista ja arviointia koskevaa tietämystä ja resursseja.
• Parannetaan integroidun tuholaistorjunnan vaatimustenmukaisuutta yksittäisten viljelijöiden tasolla.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1 – Yleiset lähestymistavat riskien arviointiin: vaaran ja riskin välinen ero ja torjunta-aineiden riskinarvioinnin arviointitapa, vaikutusten arviointi muihin kuin torjuttaviin organismeihin, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys, riskin luonnehdinnan merkitys.

• Yleiset lähestymistavat ja nykyinen tietämys päätepisteiden ja muiden sellaisten kriteerien määrittelemiseksi, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, jolla voi olla vaikutusta ihmisiin ja muihin kuin torjuttaviin organismeihin.
• Yleiset lähestymistavat kemiallisiin, fysikaalisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat kemialliseen ja nykyiseen tietämykseen multimedian kohtalomalleista, jotta voidaan määritellä ja ymmärtää torjunta-aineen vaikuttavan aineen kohtalo ja käyttäytyminen sekä ennustaa pitoisuus maaperän ilmassa ja vedessä (altistuminen).

Moduuli 2 – Torjunta-aineriskien arviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta tuholaistorjunnasta ja käytettävissä olevista eri menetelmistä sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).

• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyissä kansallisella tasolla sovellettavia riskinarviointimenetelmiä analysoidaan ja vaihdetaan.
• Osallistujia pyydetään kurssille osallistumisen vahvistamisen jälkeen vastaamaan kouluttajien henkilöstön laatimaan tätä aihetta koskevaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen rajoista.

Moduuli 3 – Sovellettava altistuksen tarkennus- ja vähentämistoimenpide.

• Mahdollisuus tarkentaa mallinnusoletuksia konservatiivisista oletusparametreista realistisempiin olosuhteisiin.
• Mallien ja paikkatietojärjestelmien (GIS) integrointi menettelyn kalibroinnin parantamiseksi sekä altistumisen ennustamisen ja riskinarvioinnin validoimiseksi.
• sen pääasiallisen riskinhallintatoimenpiteen riskinvähennysaste, jota sovelletaan riskinarvioinnissa turvallisen käytön aikaansaamiseksi, ja yhteys MAgPie-arviointiin.
• Lieventävän toimenpiteen luettelo MAgPie-tietokannassa, sen tehokkuuden arviointi ottaen huomioon useamman kuin yhden lieventävän toimenpiteen lisävaikutus, eri Euroopan maissa kehitettyjen ja toteutettujen välineiden moninaisuus sekä niiden sääntelykehysten lukumäärä, joihin ne liittyvät tai joihin ne voivat liittyä.
• Analysoidaan ja vaihdetaan tietoja lieventävien toimenpiteiden sovellettavuudesta eri yhteyksissä. Esitellään tapaustutkimus ja järjestetään työryhmä analysoimaan erilaisia tilanteita eri kontekstissa ja kulttuurissa.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1

• Yleiset lähestymistavat riskien arviointiin. Vaaran ja riskin välinen ero ja riskinarviointiin perustuva lähestymistapa: vaikutusten arviointi, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys, riskin luonnehdinnan merkitys.
• Yleiset lähestymistavat päätepisteiden määrittelyyn ja muut kriteerit, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, jolla voi olla vaikutusta ihmiseen.
• Yleiset lähestymistavat kemiallisten ja fyysisten ominaisuuksien määrittelemiseksi, jotta saadaan käsitys torjunta-aineen vaikuttavan aineen kohtalosta ja käyttäytymisestä sekä kemikaalien liikkumisesta ja voidaan ennustaa pitoisuus (altistuminen) ympäristön eri osissa sen levinneisyyden jälkeen.
• Point Source Contaminationin ja Diffuse Source Contaminationin väliset erot.

Moduuli 2

• Torjunta-aineriskien arviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta tuholaistorjunnasta ja käytettävissä olevista eri menetelmistä sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).
• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyissä kansallisella tasolla sovellettavia riskinarviointimenetelmiä analysoidaan ja vaihdetaan.
• Osallistujia pyydetään kurssille osallistumisen vahvistamisen jälkeen vastaamaan kouluttajien henkilöstön laatimaan tätä aihetta koskevaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen rajoista.

Moduuli 3

• Ihmisten altistumisen arviointi ja lieventävät toimenpiteet eri tavoitteita varten.
• Mahdollisuus tarkentaa mallinnusoletuksia konservatiivisista oletusparametreista realistisempiin olosuhteisiin.
• Kuluttajille aiheutuvan riskin arviointia koskevat yleiset lähestymistavat, nykyinen tietämys ja välineet.
• Yleiset lähestymistavat työperäisen altistumisen arviointiin torjunta-aineille, nykyinen tietämys ja näkymät ennaltaehkäisyä ja suojelua varten, mukaan lukien torjunta-aineiden suojalaitteet. Eri altistuslähteiden sekä laillisten ja turvallisten menettelyjen arviointi:
• Kasvinsuojeluaineiden varastointi ja käsittely, seoksen valmistus, säiliöiden ja laitteiden pesu käsittelyn jälkeen, jäteveden hävittäminen ja pakkaaminen ”maatilan elinkaaren hallinnan” ja MagPie-toimenpidevalikoiman mukaisesti, jos niitä on saatavilla.
• Muuhun kuin työperäiseen altistukseen sovellettava yleisnäkemys. Kestävää käyttöä koskevan direktiivin seurauksena jäsenvaltioiden on kehitettävä erityistoimenpiteitä, joilla minimoidaan myös muu kuin työperäinen altistuminen muille torjunta-aineille kuin kuluttajille. Esitellään EFSAn malli ja PPR-lautakunnan äskettäin antama tieteellinen lausunto ulkoisen tieteellisen raportin ”Literature review of epidemiological studies linking exposure to pesticides and health effects” havaintojen jatkotoimista ja keskustellaan niistä.
• Torjunta-aineiden pakkausmerkintöjen lukeminen ja pakkausmerkintöjen lieventävien toimenpiteiden arviointi, turvalliset ja riskilausekkeet.