KASVINSUOJELUTUOTTEET JA BIOSIDIT

Torjunta-aineiden levityslaitteita koskevan BTSF -koulutusohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

• Lisätään tietämystä ja tietoisuutta torjunta-aineiden levityskaluston tarkastusta ja kalibrointia koskevista EU:n säännöksistä (kestävää käyttöä koskeva direktiivi, konedirektiivi, PAE:iden tarkastamista koskevat ISO-standardit, uusia ruiskutuslaitteita koskevia vaatimuksia koskevat ISO-standardit jne.).
• Varmistetaan täydellinen ja parempi ymmärrys PAE:iden tarkastuksista ja kalibroinnista.
• Annetaan tärkeimmät ohjeet ja selkeät menettelyt PAE:iden kalibrointiin ja huoltoon liittyvistä tärkeistä näkökohdista.
• Edistetään tarkastusmenettelyjen yhdenmukaisuutta ja yhdenmukaistamista EU:n jäsenvaltioissa sekä osallistujien verkottumista.
• Osoitettava tarkastusmenettelyn (tekniset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät) hyödyt sekä asianmukainen kalibrointimenetelmä.
• Varmistettava yhdenmukainen, käytännöllinen ja soveltuva koulutusmenettely tarkastajan koulutuksen järjestämisestä Euroopassa vastaavalle henkilöstölle.
• Pidettävä osallistujat ajan tasalla ruiskutusteknologian viimeaikaisesta kehityksestä.
• Maan kokemusten ja tietämyksen jakaminen.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1

• Riskien arviointia koskevat yleiset lähestymistavat: vaaran ja riskin sekä torjunta-aineiden riskinarviointiin perustuvan lähestymistavan erot, muihin kuin torjuttaviin organismeihin kohdistuvien vaikutusten arviointi, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys ja riskien luonnehdinnan merkitys.
• Yleiset lähestymistavat ja nykytietämys, joiden avulla määritellään päätepisteet ja muut kriteerit, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, jolla voi olla vaikutusta ihmisiin ja muihin kuin torjuttaviin organismeihin.
• Yleiset lähestymistavat kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat kemiallisen ja nykyisen tietämyksen tasoon multimedian kohtalosta, jotta voidaan määritellä ja ymmärtää torjunta-aineen vaikuttavan aineen kohtalo ja käyttäytyminen sekä ennustaa pitoisuus maaperässä ilmassa ja vedessä (altistus).
• Yleisnäkemys muun kuin torjuttavan organismin, elintarvikeketjun, biokertyvyyden ja biomagnifikaation määrittelyyn, ekosysteemeihin ja riskien luonnehdintaa koskeviin esimerkkeihin.
• Altistuslähteet: Pistelähteen kontaminointi ja hajakuormitus.

Moduuli 2

• Torjunta-aineiden riskien arviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta torjunnasta ja käytettävissä olevat erilaiset menetelmät sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).
• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyssä kansallisella tasolla sovellettavista riskinarviointimenetelmistä tehdään analyysi ja vaihdetaan tietoja. Osallistujia pyydetään kurssiin osallistumisen vahvistamisen jälkeen vastaamaan kouluttajien henkilöstön aiheesta laatimaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen raja-arvosta.

Moduuli 3

• Altistumisen arviointi ja sovellettava lieventämistoimenpide.
• Päätös, jolla tuetaan järjestelmiä, joilla estetään ympäristön saastuminen torjunta-ainekäsittelyn jälkeen, ja vertaileva hallinta-arvio.
• Eri yhteyksissä käytettävät diagnostiset välineet.
• Erift-diagnosointivälineet: konekalibrointi ja SDRT:hen liittyvät vähennysprosentit MAgPie- ja lieventämistoimenpiteestä poikkeamarajoituksen osalta eri yhteyksissä.
• Turvallisen käytön varmistamiseksi riskinarvioinnissa sovelletun pääasiallisen lieventämistoimenpiteen riskinvähennysaste ja yhteys MAgPien arviointiin.
• Torjunta-aineiden merkintöjen lukeminen ja lieventämistoimenpiteitä koskevien merkintöjen arviointi, turvalliset ja riskilausekkeet.
• Kartoitus MAgPien lieventämistoimenpiteestä, sen tehokkuuden arviointi ottaen huomioon useamman kuin yhden lieventämisen lisävaikutus, eri Euroopan maissa kehitettyjen ja käyttöön otettujen välineiden moninaisuus sekä niiden sääntelykehysten lukumäärä, joihin ne liittyvät tai joihin ne voivat olla päällekkäisiä.
• Lieventämistoimenpiteen sovellettavuudesta eri yhteyksissä laaditaan analyysi ja tiedonvaihto. Esitellään tapaustutkimus ja järjestetään työryhmä, jonka tehtävänä on analysoida erilaisia tilanteita eri yhteyksissä ja eri kulttuurissa.

Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita:

Moduuli 1

• Riskien arviointia koskevat yleiset lähestymistavat. Vaaran ja riskin sekä riskinarviointiin perustuvan lähestymistavan välinen ero: vaikutusten arviointi, altistumisen arviointi, vaikutusten ja altistumisen välisen suhteen merkitys ja riskien luonnehdinnan merkitys.
• Yleiset lähestymistavat päätepisteiden ja muiden sellaisten kriteerien määrittelemiseen, jotka liittyvät vaikuttavien aineiden luontaisiin ominaisuuksiin ja annokseen, jolla voi olla vaikutusta ihmiseen.
• Yleiset lähestymistavat sellaisten kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien määrittelemiseen, joiden perusteella voidaan ymmärtää torjunta-aineen vaikuttavan aineen kohtaloa ja käyttäytymistä sekä kemikaalien liikkumista, ja ennustaa pitoisuus (altistuminen) ympäristön eri osissa aineen levityksen jälkeen.
• Pistelähteen saastumisen ja hajalähdekontaminaation väliset erot.

Moduuli 2

• Torjunta-aineiden riskien arviointia ja kestävyyttä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, mukaan lukien torjunta-ainepaketti, tiedot integroidusta torjunnasta ja käytettävissä olevat erilaiset menetelmät sekä yhteys muihin asetuksiin, kuten vesipolitiikan puitedirektiiviin (direktiivi 2000/60/EY).
• Kasvinsuojeluaineiden arvioinnissa ja lupamenettelyssä kansallisella tasolla sovellettavista riskinarviointimenetelmistä tehdään analyysi ja vaihdetaan tietoja.
• Osallistujia pyydetään kurssiin osallistumisen vahvistamisen jälkeen vastaamaan kouluttajien henkilöstön aiheesta laatimaan kyselyyn, jotta he voivat jakaa esiin tulevia tietoja ja keskustella eri lähestymistapojen välisistä eroista ja yhdenmukaistamisen raja-arvosta.

Moduuli 3

• Ihmisen altistumisen arviointi ja lieventäminen eri tavoitteiden osalta.
• Mahdollisuus tarkentaa mallintamisoletuksia varovaisista oletusparametreista realistisempiin olosuhteisiin.
• Yleiset lähestymistavat kuluttajille altistumisen arviointiin, nykytietämykseen ja välineisiin.
• Yleiset lähestymistavat työperäisen altistuksen arviointiin torjunta-aineille, nykytietämyksen ja ennaltaehkäisyn ja suojelun näkymät, torjunta-aineiden torjunta-aineiden torjunta-aineet mukaan luettuina. Eri altistuslähteiden arviointi sekä lailliset ja turvalliset menettelyt:
• Kasvinsuojeluaineiden varastointi ja käsittely, seoksen valmistelu, säiliöiden ja laitteiden pesu käsittelyn jälkeen, jäteveden ja pakkausten hävittäminen maatilan elinkaarron hallinnan ja MagPien toimenpidepaketin mukaisesti, jos sellainen on saatavilla.
• Yleisnäkemys muusta kuin työperäisestä altistuksesta. Kestävää käyttöä koskevan direktiivin seurauksena jäsenvaltioiden on laadittava erityisiä toimenpiteitä, joilla vähennetään myös muuta kuin työperäistä altistumista torjunta-aineille. EFSAn malli ja tiedelautakunnan äskettäin antama tieteellinen lausunto ulkoisen tieteellisen raportin ”Literature review of epidemiological studies linked to pesticides and health effects” tulosten seurannasta esitellään ja niistä keskustellaan.
• Torjunta-aineiden merkintöjen lukeminen ja lieventämistoimenpiteiden arviointi, turvalliset ja riskilausekkeet.